Järjestin perjantaina 24.3. keskustelutilaisuuden, jossa aiheena oli liikunta ja urheilu Suomessa ja Riihimäellä. Kanssani keskustelemassa oli mm. kansanedustaja, Valtion liikuntaneuvoston jäsen Ville Skinnari sekä Suomen futsalmaajoukkueen kapteeni, Olympiakomitean urheilijavaliokunnan jäsen Panu Autio. Keskustelun lomassa esitettiin paljon lukuja ja tutkimustuloksia, joten listaan nyt linkkejä ja kuvia aiheita käsitteleviin esityksiin ja julkaisuihin liittyen. Moni esiin nousseista asioista on melko huolestuttavia kansanterveydellisesti ja taloudellisesti, joten näitä on mielestäni tärkeää pitää esillä.
Pienten lasten uusi liikuntasuositus on vähintään kolme tuntia päivässä. Vain 10–20 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista liikkuu suosituksen mukaisesti. yle.fi/uutiset/3-9149148
25% kahdeksasluokkalaisista suomalaisista pojista ei saa selkää suoraksi täysistunnassa.
Oheinen kuva on Valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajasen esityksestä Liikuntatoimen neuvottelupäiviltä Jyväskylästä helmikuulta 2017. Linkki Paajasen esitykseen: koulutus.fcg.fi/Portals/2/Users/163/63/163/Paajanen_jyvaskyla.pdf
Varusmiesten Cooper-testin keskiarvo on pudonnut 337:llä metrillä: www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/varusmiesten-juoksukunto-tippui-pohjalukemiin-synkka-ennuste-vuodelle-2030/718238/
Liikkumattomuus on syynä merkittävään osaan monista sairauksista kuten tyypin 2 diabetes.
Kuva on lääketieteen tohtori Harri Helajärven esityksestä Liikuntatoimen neuvottelupäiviltä. Hän toimii erikoislääkärinä Paavo Nurmi -keskuksessa. Linkki koko esitykseen: koulutus.fcg.fi/Portals/2/Users/163/63/163/Terveyden%20edistamisen%20uusia%20tuulia_140217_Jyvaskyla_HHelajarvi.pdf
Liikkumattomuuden taloudelliset kustannukset Suomessa ovat 2-4 miljardia euroa vuosittain. Kunnassa jossa on kolmekymmentätuhatta asukasta (esim. Riihimäki), tämä tarkoittaa 1-2 miljoonaa euroa vuosittain. yle.fi/uutiset/3-8467896
Paljon keskustelua aiheutti yhteiskunnan panostuksen suhde vaikuttavuuteen. Meneekö rahaa liikaa sinne, missä harrastajia on vähän? Käytin esimerkkinä perinteistä suomalaisten suosikkilajia mäkihyppyä, johon panostusta Hiihtoliitto juuri ilmoittikin vähentävänsä rajusti. Laji profiloituu huippu-urheiluksi, eikä harrastajamäärä voi kasvaa suureksi. Suomessa oli vuonna 2016 kaksikymmentäyhdeksän aikuisikäistä mäkihyppääjää miehissä.
Silti olosuhteisiin yms. on panostettu melko paljon. Toisaalta taas monessa matalan kynnyksen lajissa potentiaalisia harrastajia on valtavasti, jos vain kustannukset saataisiin alhaisemmiksi. Uudenmaan piirin alueella (ei sisällä Helsinkiä) oli vuonna 2016 n. kolmekymmentäkuusituhatta rekisteröityä jalkapalloilijaa. Koko Suomessa n. sataneljäkymmentätuhatta. www.palloliitto.fi/uusimaa/seuratoiminta/pelipassilistaukset
Liikuntaharrastusten hinnat nousseet kovaa vauhtia ja ovat jo monen perheen ulottumattomissa.
Kuva on Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Ari Koskisen esityksestä Liikuntaharrastamisen kustannukset Suomessa vuoden 2016 Liikuntatoimen neuvottelupäiviltä Tampereelta. Linkki esitykseen: koulutus.fcg.fi/Portals/2/Users/163/63/163/Koskinen_kustan_liikuntatoimen%20%202016.pdf
Riihimäellä esitettiin jälleen viime vuonna leikkauksia yhdistysten avustuksiin. Liikuntayhdistyksiltä yritettiin tällä kertaa vähentää yksitoistatuhatta euroa. Sillä ei kaupungin taloutta olisi käännetty, mutta yhdistyksille tämä olisi ollut jälleen uusi takaisku. Kuva äänestystuloksesta näyttää melko selkeästi liikunnan tärkeyden arvostuksessa olevan jaon Riihimäen valtuustossa tällä hetkellä. SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto pyrkivät säilyttämään liikunnan avustukset kahden Perussuomalaisen avulla ja Kokoomus, Keskusta, KD sekä puolet Perussuomalaisista leikkaamaan niistä. Tuo pieni erävoitto sentään saavutettiin, mutta aiemmin liikunta koki suuremman tappion, kun vasemmistoliittolaisten rintama hajosi ratkaisevasti, äänestettäessä liikuntapaikkamaksuista.
Aiemmin voimaantulleiden liikuntapaikkamaksujen vaikutuksista kirjoitin jo aiemmin tekstissäni Totuus liikuntapalvelututkimuksen tuloksista. Tutkimuksen mukaan maksujen nousu oli hyvin nopeasti vaikuttanut vastanneista kolmenkymmenenkahden prosentin harrastamiseen. Tällöin puhutaan tuhansista ihmisistä Riihimäen mittakaavassa.
Keskustelimme tilaisuudessa myös yhteiskunnan panostuksesta liikuntaan ja urheiluun. Vertailua tehtiin lähinnä muihin Pohjoismaihin, joissa sekä yhteiskunnan että yritysten panostus on paljon korkeammalla tasolla kuin Suomessa. Oheisena yksi osviittaa antava tilasto vuosilta 2003-2007, jossa arvioidaan rahapelituottojen jakamista.
Tilasto on peräisin Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU:n erikoistutkija Jarmo Mäkisen tutkimuksesta Urheilun rakenteet ja tuki Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Linkki tutkimukseen vuodelta 2010: www.urheilututkimukset.fi/media/urtu/julkaisut/julkaisusarja_nro17.pdf
Veikkausvoittovarojen jakautuminen Suomessa vuonna 2016.
Puhetta oli myös tekemästäni valtuustoaloitteesta Liikuntapaikkojen vuokratukijärjestelmä käyttöön Riihimäellä. Aloitteen käsittelyä voi seurata lähiaikoina ja sisältö näkyy kuvassa.
Myös liikkuvan koulun merkitys nousi esiin keskustelussa. Ohjelmaan voi ja kannattaa tutustua. Sillä tulee olemaan kauaskantoisia positiivisia terveysvaikutuksia. liikkuvakoulu.fi/liikkuvakoulu
Tässä listatut asiat nousivat esiin keskustelussamme. Tilaisuus videoitiin suorana Facebookissa. Pienten yhteysongelmien takia videoita on kaksi, mutta niiden takaa on mahdollisuus päästä syvemmälle keskusteluun.
Part 1: www.facebook.com/Late10/videos/10154745293019191
Part 2: www.facebook.com/Late10/videos/10154745424364191
Mielestäni tärkeintä on keskittyä pienten lasten liikunnan lisäämiseen jo varhaiskasvatuksessa. Päiväkodeissa on tällä hetkellä liikaa eroja, kun monessa paikassa yleiset tilat on valjastettu ruokkimaan liikuntaa, mutta suurin osa ei vielä ole päässyt mukaan. Varhaiskasvatuksesta lapsemme pääsisivät jatkamaan valmiiksi paljon liikkuneena liikkuvaan kouluun, jossa liikunta on osa koulupäivää. Näin liikettä olisi tarjolla kaikille lapsille riippumatta perheen sosioekonomisesta asemasta.
Ja kuten Ville Skinnari pyydettäessä tiivisti 140:n merkkiin: “Liikunta on kannattava investointi, jonka hyötyjä ei ole missään vaiheessa Suomessa aidosti mitattu suhteessa terveydenhuollon kustannuksiin.”
Liikunnan lisäämistä pitää pystyä tekemään yli puoluerajojen. Lasten tulevaisuus ja kansamme hyvinvointi on oltava kaikilla kirkkaana mielessä.
Keskustelu jatkukoon. Hyvät ideat ovat tarpeen.
Liikkukaa ja liikuttakaa!
– Late
Viimeisimmät kommentit