Hyvinvointialueiden päätöksenteossa aluepolitiikka pyrkii nostamaan päätään aina tiukan paikan tullen. Rahoitusmallista johtuen alueiden sisällä on kuitenkin äärimmäisen tärkeää tarkastella oman alueen palveluita kokonaisuutena. Palveluiden kysyntä on luonnollisesti suurinta siellä, missä asuu eniten ihmisiä. Usein tarvittavia palveluita pitää kuitenkin olla tarjolla myös harvemmin asutuilla seuduilla.
Aamuposti haastatteli minua taannoin työskentelystä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen hallituksessa. Korostin haastattelussa näkemystäni siitä, että hyvä päättäjä ei tee ”siltarumpupolitiikkaa”, vaan on koko alueen edustaja. Näin hallitustyöskentelyssä pitää mielestäni aina toimia.
Alla on oma osuuteni Aamupostin jutusta, joka on luettavissa kokonaisuudessaan tässä (maksumuurin takana).
Totesin heti alkuun, että jos asioita vedettäisiin vain kunta- tai seutukohtaisesti eteenpäin, ei parasta mahdollista lopputulosta voi saada aikaan. Kyse on elämää turvaavista palveluista. Toimintamme on vastuullista.
Jos asioita vedettäisiin vain kunta- tai seutukohtaisesti eteenpäin, ei parasta mahdollista lopputulosta voi saada aikaan. Kyse on elämää turvaavista palveluista, joten kaikessa päätöksenteossa on tunnettava vastuunsa. Meillä ei ole siihen varaa siihen, että käperrymme omien kuntarajojemme sisälle. On pakko pystyä tarkastelemaan kokonaisuutta ja koko hyvinvointialueen palveluiden toimivuutta.
Kuka tahansa voi päätyä käyttämään minkä tasoisia palveluja vain. Yliopistollista sairaalaakin, jos huonosti käy. Käytettävän palvelun pitää toimia. Saavutettavuus, hoitoonpääsy ja laatu ovat avaintekijöitä. Usein tarvittavia palveluita pyritään sitten tuottamaan lähellä eli siellä, missä ihmisiä asuu. Harvemmin tarvittavia voi keskittää esimerkiksi Assiin.
Päätöksiä tehdään kaikille kantahämäläisille. Se Ypäjällä asuva henkilö on ihan yhtä tärkeä kuin Hämeenlinnan keskustassa asuvakin. Riihimäen seutu on Kanta-Hämeessä merkittävä niin nyt kuin jatkossakin. Sen takia täällä tulee olemaan jatkossakin laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Ne eivät ole vaarantumassa, ellei ajauduta valtion ohjaukseen.
Mainitsin myös digitaaliset ja liikkuvat palvelut sekä tekniikan kehityksen. Hoitoa tarjotaan yhä enemmän digitaalisina tai kotiin tuotavana. Näiden myötä voidaan jatkossa saada myös parempaa hoitoa.
Pulssi 77 ei tule häviämään Riihimäeltä. Mutta muuttujia on Oma Hämeessä valtavasti, samoin tekemisen tapoja. Tämä työ ei tule missään vaiheessa valmiiksi. Se, mikä toimii nyt, voi olla jo kahden vuoden päästä jotakin aivan muuta.
Näillä periaatteilla olen valmis kehittämään koko Kanta-Hämeen palveluita, ja varmistamaan niiden tulevaisuus myös jatkossa, jos sunnuntain vaalipäivänä saan äänestäjiltä luottamuksen jatkaa aluevaltuutettuna.
Viimeisimmät kommentit