Kansanedustaja, erikoislääkäri Aki Lindén tiivistää alla olevassa tekstissä mainiosti hyvinvointialueiden rahoitusvajeen taustat.
Hallituksen taholta (mm. Orpo, Purra, Ikonen, Juuso) toistetaan jatkuvasti, että hyvinvointialueille annetaan ”miljardikaupalla” lisää rahaa. Samalla kauhistellaan alueiden alijäämien kasvua. Mistä on kyse ja mikä on totuus.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuonna 2023. Kyseinen vuosi oli ison inflaation ja tuntuvien palkankorotusten vuosi. Vuonna 2022 kunnat olivat vastanneet sosiaali- ja terveyspalveluista. Kunnilta siirtyi vuodelle 2023 liian vähän rahoitusta hyvinvointialueille eli tieto vuoden 2022 palveluiden kustannuksista oli väärä. Näistä syistä alueiden rahoitus jäi vuona 2023 5% alle todellisten kulujen. Tämä on n 1,4 miljardia euroa. Tämä korvataan alueille lain mukaan vuonna 2025. Siksi rahoitus kasvaa tuntuvasti vuonna 2025, mutta se on siis vuoden 2023 alijäämien korjausta jälkikäteen.
On ymmärrettävää, että myös vuonna 2024 tulee iso alijäämä, koska edellä kerrottu korjaus tulee vasta vuonna 2025. Vuoden 2024 rahoituksen pohjasta puuttuu ainakin 1,5 miljardia euroa. Tämän ”kauhistelu” on ihan turhaa. Aikaisemmin kun kunnat rahoittivat sote-palvelut (valtio maksoi 25%) nämä paineet jakautuivat lähes 300 kunnan kesken ja niiden vaikutus näkyi kuntien veroprosenteissa. Nyt kaikki näkyy yhdestä valtion budjetin luvusta.
Hämmästyttävän moni arvostelee hyvinvointialueita tilanteesta, johon niillä on ollut hyvin vähän vaikutusvaltaa, rahoituksen koostuessa lähes täysin valtion rahoituksesta. Rahoituksesta, joka on siis riittämätöntä viime vuosien tapahtumat huomioon ottaen.
Viimeisimmät kommentit