Minut kutsuttiin juhlapuhujaksi työväen vappuun Lopelle Tervalammin punaisten muistomerkille. Tässä puheeni kokonaisuudessaan.
Arvoisat vapun viettäjät, hyvät toverit
Vappu on työväen ja kansainvälisen solidaarisuuden juhlaa. Tänään on hyvä katsoa hieman taaksepäin, peilata historiaa nykyhetkeen ja suunnata katsetta myös tulevaisuuteen.
Voimme olla kiitollisia, että saamme elää vapaassa, turvallisessa ja demokraattisessa maassa, jossa sanan- ja ilmaisunvapaus on taattu ja jossa vallitsee rauha. Rauhan merkitys on korostunut Euroopassa viimeisen reilun vuoden aikana. Vappupäivä on Ukrainassa jälleen yksi päivä, jolloin ihmiset joutuvat pelkäämään joutuvansa pommitusten kohteeksi. He joutuvat pelkäämään suru-uutisia rintamalta ja koko kansakuntansa olemassaolon puolesta.
Itänaapurimme on osoittanut toimillaan täydellistä piittaamattomuutta kansainvälisistä sopimuksista ja itsenäisten valtioiden suvereniteetista. Se on herättänyt epävarmuutta myös muissa Euroopan maissa, joiden mukana Suomi on ollut mukana tukemassa Ukrainaa taistelussa hyökkäyssotaa käyvää vihollista vastaan. Samalla on asetuttu uuteen maailmanjärjestykseen, johon kuuluu se, että me olemme puolustusliitto Naton jäseniä.
Meidän tulee tukea Ukrainaa ja myös Suomessa olevia ukrainalaisia. Tilanne on erityisesti heille raskas, ja moni heistä on kohdannut valtavia menetyksiä. Ensimmäiset ukrainalaiset ovat jo hakeneet kuntalaisuutta, ja meidän tulee varmistaa, että pystymme tukemaan heitä integroitumaan yhteiskuntaamme. Se on vähintä mitä voimme tehdä heille, joiden kodit ovat vihollisen hyökkäyksen kohteena vain tuhannen kilometrin päässä Suomesta. Saman vihollisen jonka kohteeksi me jouduimme toisen maailmansodan aikana.
Arvoisat kuulijat
Kevään eduskuntavaalien seurauksena meneillään on prosessi, jonka todennäköisenä lopputuloksena on elinaikamme oikeistolaisin hallitus. Mennyt neljä vuotta kului pandemian, sota-ajan ja energiakriisin parissa. Viimeisen vuoden kotitaloudet ja yritykset ovat joutuneet elämään korkean inflaation ja korkojen nousun keskellä niin Suomessa kuin muuallakin. Kaikki edellä mainittu kertoo kouriintuntuvasti, että elämme globaalissa ja monien riippuvuussuhteiden maailmassa. Maailmassa, jossa kukaan ei pärjää yksin, ja jossa me kaikki olemme osallisia yhteiskuntia läpäisevissä ilmiöissä.
Marinin hallitus ei ainoastaan vastannut kriisien tuomiin haasteisiin, vaan teki ratkaisuja paremman tulevaisuuden puolesta. Suomessa tarvittiin panostuksia hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareihin, eli koulutukseen, työhön, terveyspalveluihin ja turvallisuuteen. Kriisien keskellä on tärkeää pitää erityisesti heikoimmassa asemassa olevien puolta. Lukuisat Marinin hallituksen uudistukset ovat luonteeltaan sellaisia, että niiden merkittävyys tulee esiin vasta tulevaisuudessa. Lista päätöksistä on vaikuttavan pitkä, ja nyt on seuraavien tahojen aika näyttää, mihin he pystyvät. Toivomme varmasti kaikki, että tulevat vuodet tuovat enemmän rauhaa ja tasaisuutta, jolloin meillä kaikilla on mahdollisuus myös muuhun kuin raskaista ajoista selviämiseen.
Meillä on tuoreessa muistissa se, mitä tarkoittaa, kun porvarihallitus alkaa päättämään työmarkkinoista. Työväen tulee jatkossa pitää entistä paremmin yhtä, ja varmistaa, ettei työtaisteluoikeutta aleta rajoittamaan lainsäädännöllä. Demokratiaan kuuluu työtaisteluoikeus sekä oikeus osoittaa mieltään ja vaikuttaa päätöksentekoon. Muulloinkin kuin vaalien aikaan. Pidetään näistä oikeuksista kiinni, ja jos tarvetta ilmenee, käytetään näitä oikeuksia. Ei vain itsemme, vaan neuvotteluun ja sopimiseen pohjaavan yhteiskunnan puolesta. Sopiminen ja kompromissit eivät onnistu kaikilta, sen takia on tärkeä etsiä niitä myös silloin, kun ollaan asioista eri mieltä. Diplomatia ei ole tärkeää ainoastaan ulkopolitiikassa. Hyvinvoivien työntekijöiden avulla myös työnantajan menestys on mahdollinen, niin julkisella kuin yksityisellä puolella.
Hyvät vapun viettäjät, kuulijat
Peruspalveluista monelle tärkeimmät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Viime vuodenvaihteessa hyvinvointialueet ottivat vastuun näiden palveluiden järjestämisestä. Lukuisat eri organisaatiot yhdistyivät ja tulivat yhteen saman katon alle. Tämän myötä on mahdollista päästä aiempaa yhdenvertaisemmalle tasolle näissä elämän kannalta välttämättömissä palveluissa. Se vie luonnollisesti aikaa, ja lopputulosta ei tässäkään asiassa kannata arvioida rakennusvaiheen perusteella.
Riippumatta organisaatiorakenteesta, edessämme on haaste, jollaista ei Suomessa ole aiemmin kohdattu. Olemme rakentaneet yhteiskuntamme palvelut täysin toisenlaiselle väestörakenteelle, kuin minkälaista kohti olemme nyt vääjäämättömästi menossa. Työvoimapula on arkipäivää monilla aloilla jo nyt, ja tulevaisuuden haasteet ovat olleet jo pitkään selvillä heille, jotka asian parissa ovat työskennelleet. Suuret ikäluokkamme ovat täyttäneet 70 vuotta, ja ovat saavuttaneet eläkeiän. Moni on kuitenkin vielä hyväkuntoinen, ja tekee töitä oman kuntonsa ja jaksamisensa mukaan. 2030-luvulla he saavuttavat jo 85 vuoden iän, jolloin terveyspalveluiden tarve on jo huomattavasti suurempi. Palveluntarve kasvaa vuosi vuodelta, ja varmasti haluamme kaikki varmistaa laadukkaat palvelut heille, jotka ovat rakentaneet yhteiskuntaa tuleville sukupolville.
Tähän tarvitaan työvoimaa, jota pienenevien ikäluokkien Suomessa ei nykyisten rakenteiden mukaisesti tule tarpeeksi riittämään. Ei ole mahdollista, että koko ikäluokka valmistuisi terveydenhuollon ammattilaisiksi. Tarvetta työvoimalle on kaikilla muillakin aloilla. Onneksi meillä on kyky keksiä uusia toimintatapoja ja innovaatioita, joiden myötä voimme vapauttaa työaikaa niihin tehtäviin, joissa ihminen on välttämätön. Tällaisten ratkaisujen hakeminen on tärkeää lähivuosina ja siitä eteenpäinkin. Keskeisessä asemassa on koulutus, johon panostamalla merkittävät innovaatiot voivat olla lähtöisin myös Suomesta. Pyörää ei tarvitse keksiä joka paikassa, joten tässäkin suhteessa kansainvälisyys ja globaali yhteistyö on tärkeä voimavara.
Hyvät kuulijat
Tärkeää on myös muistaa, että monessa maassa töitä inhimillisissä oloissa on tarjolla hyvin vähän tai ei lainkaan. Reilut työmarkkinat voivat olla Suomen etu, kun kilpailemme työvoimasta muiden maiden kanssa. Työperäisen maahanmuuton maksimaalinen hyödyntäminen on keskeisin maamme hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen vaikuttava seikka. Siinä onnistumalla voimme säilyttää palvelumme laadukkaana ja yhdenvertaisesti saavutettavalla tasolla.
Monella alalla ulkomainen työvoima on jo nyt keskeisessä asemassa. Tulevaisuudessa meidän pitää saada tämä onnistumaan myös niillä aloilla, joilla kielitaitovaatimus on korkeammalla tasolla. Kielemme ei kuulu helpoimpiin oppia, mutta oppiminen on mahdollista silloin, kun opetus on laadukasta ja motivaatio kohdillaan. Tämä vaatii meiltä kansakuntana yhteistä ymmärrystä siitä, että meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Se edellyttää myös tiettyjen lieveilmiöiden sietämistä. Meidän tulee kaikkien katsoa eteenpäin, ja toimia niin, että yhteiskuntamme on turvallinen kaikille työntekijöille, riippumatta siitä, missä he ovat syntyneet. Osaavien työntekijöiden työhönottoalue on tulevaisuudessa maapallon kokoinen, joten meidän ei kannata antaa yhtään syytä siihen, että meidän yhteiskunta ei ole houkutteleva työntekijöiden ja heidän perheidensä näkökulmasta.
Suurten ikäluokkien vanhemmat ovat selvinneet paljon pahemmistakin ajoista. Meidän sukupolvemme on nyt näytettävä, että me selviämme ikääntyvän väestörakenteemme kanssa. Minusta se ei kuulosta mahdottomalta. Tarvitaan ratkaisukeskeisyyttä, solidaarisuutta ja yhteispeliä. Ollaan kaikki valmiita rakentamaan hajottamisen sijaan.
Vappua viettäessämme on hyvä muistaa heitä, jotka ovat olleet taistelemassa reilumman yhteiskunnan ja solidaarisuuden puolesta. On myös tärkeää pohtia, mitä pystymme itse tekemään, jotta tulevaisuus olisi valoisampi, emmekä toistaisi aiemmin historiassa tehtyjä virheitä.
Oikein hyvää vappua ja aurinkoista kevättä.
Viimeisimmät kommentit