Peltosaaren, ja koko Riihimäen itäisen alueen palvelut ovat keskusteluttaneet viime aikoina kovasti Lasten ja nuorten talon ollessa käsittelyssä kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa. Keskustelun monimuotoisuus on ollut ymmärrettävää, onhan kyseessä Riihimäen kehittymisen kannalta todella merkittävä asia. Päättäjät ovat olleet vaikean paikan edessä, kun pitäisi rakentaa toimivaa kaupunkiympäristöä vuosikymmeniksi eteenpäin. Kuten lähivuodet ovat näyttäneet, muutokset voivat olla todella nopeita, eikä vuodet ole veljiä keskenään, saati vuosikymmenet.
Alunperin edellinen valtuusto oli yksimielinen siitä, että Peltosaari tarvitsee koulu- ja päiväkotipalvelut. Yksittäisiä eriäviä mielipiteitä on kuulunut vasta lähiaikoina joissain keskusteluissa, mutta ei kaupungin päättävissä elimissä. Kaikki päättäjät ja viranhaltijat ymmärtävät Peltosaaren kaltaisen tiheästi asutun kaupunginosan tarvitsevan julkisia palveluita. Se on koko kaupungin etu.
Kaupunginhallitus pyysi lausuntoa kolmelta asiantuntijalautakunnalta. Kaikki lautakunnat päätyivät lausunnoissaan yksimielisesti yli puoluerajojen kannattamaan vaihtoehdoista laajempaa mallia, joissa palvelut rakennettaisiin saman katon alle kustannustehokkaammin ja tilojen yhteiskäytön mahdollistamiseksi. Sivistyksen- ja osaamisen lautakunta sekä tekninen lautakunta päätyivät yksimielisesti esittämään sijainniksi asemanseutua. Elinvoimalautakunta äänesti lausunnostaan ja hajaäänin lautakunnan lausunto puolsi Peltosaaren koulun vanhaa paikkaa, jonne se on 1970-luvulla alunperin rakennettu.
Asiassa viranhaltijavalmistelussa tuli esiin vahvasti sijainnin asemanseudulla olevan koko Riihimäen kannalta kestävämpi vaihtoehto. Näkemyksiä tuli niin koulutoimesta, varhaiskasvatuksesta, kansalaisopistolta ja musiikkiopistolta, kaavoituksesta, tekniseltä puolelta jne. Asia ei missään nimessä ole yksioikoinen, vaikka joissain mielipiteissä on näin esitetty. Kaupunginhallituksessa päätöksen vaikutukset Riihimäen tulevaisuuteen tiedostettiin hyvin, ja jokainen läsnä ollut osasi nähdä asiassa monia puolia, omasta mielipiteestään riippumatta.
Kaupunginhallituksessa esille nousi vaihtoehto, joka ei ollut lautakuntien toiveiden mukainen. Siinä haettiin vain koulun ja päiväkodin sisältävää rakennusta koulun vanhalle paikalle. Näin asemanseudulle ei tulisi kaupungilta tässä vaiheessa mitään panostusta. Tämä vaihtoehto näytti viranhaltijoiden ja osan päättäjistä mielestä huolestuttavalta. Onhan asemanseutu se paikka josta Riihimäki on syntynyt, ja se on odottanut julkista rakentamista jo pitkään. Tämän ehdotuksen myötä esiin nousi tarve hakea neuvotteluiden kautta kompromissiratkaisua. Ehdotukseksi nousi palauttaa tarveselvitys uudelleenvalmisteluun siten, että Patastemäen tiilikoulu jäisi toimimaan ja että Lasten ja nuorten talon kouluosa toteutetaan 2-sarjaisena. Tämä ei saanut riittävästi kannatusta, vaan itäisen alueen koulupalveluiden keskittäminen Peltosaaren vanhan koulun paikalle vei voiton.
Esitimme myös päätöksen viemistä kaupunginvaltuuston päätettäväksi, jotta päätökselle olisi saatu koko valtuuston näkemys. Enemmistö hallituksesta oli kuitenkin päättänyt kantansa, joten hallituksen päätöksellä myös tämä äänestys päätyi edellisen tapaan.
Näimme päätöksen olevan niin merkittävä kaupungin tulevaisuuden kehittymisen kannalta, että yritimme kaikin tavoin etsiä kompromissiratkaisua, jolla Lasten ja nuorten talo olisi saatu asemanseudulle. Näimme sen selkeästi paremmaksi vaihtoehdoksi koko kaupungin elinvoiman näkökulmasta pitkälle tulevaisuuteen, siksi kannatimme kaupunginjohtajan esitystä.
Päätös on nyt tehty, ja sen mukaisesti toimitaan. Nyt on katsottava eteenpäin ja löydettävä uudet keinot kehittää asemanseutua. Samalla tulee pohtia millä keinoin Peltosaari saadaan yhdistettyä tiiviimmin keskustaan. Kouluverkko on nyt päätetty ja on etsittävä toisenlaisia keinoja joilla voidaan aluetta ja näin koko Riihimäkeä kehittää. Asemanseudun kehittäminen on keskeisessä asemassa lähivuosina, ja siinä onnistuaksemme tarvitsemme sinne jotain julkista rakentamista ja palveluja. Niitä seuraavat yksityiset investoinnit, mutta kaupungin pitää olla etunenässä kehittämässä, muut eivät tee sitä puolestamme. Nyt toivommekin kaikkia mukaan pohtimaan, mitä ja miten voisimme asemanseudulle panostaa. Osaavat viranhaltijamme jatkavat toivottavasti sitkeää työtään omaa ammattitaitoaan hyödyntäen. Ideointiin voi osallistua kuka vaan. Me kaikki hyödymme, jos ja kun saamme hankkeita käytiin, ja elinvoimaa koko seudulle. Toimivan kaupunkirakentamisen ja uusien työpaikkojen myötä kaupungin kyky tarjota laadukkaita palveluita myös väestörakenteen rajun muutoksen keskellä on mahdollista säilyttää. Laakereillamme emme kuitenkaan voi jäädä lepäämään.
Riku Bitter, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Lauri Jormanainen, kaupunginhallituksen jäsen
Erja Hirviniemi, kaupunginhallituksen jäsen
Hannele Saari, kaupunginhallituksen jäsen
Miia Nahkuri, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Aino-Kaisa Pekonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Viimeisimmät kommentit